Suomessa sikojen kasvatus tapahtuu erilaisissa sikaloissa, joita ovat emakko-, liha- ja yhdistelmäsikalat.

Sianlihantuotanto

Suomessa sikojen kasvatus tapahtuu erilaisissa sikaloissa, joita ovat emakko-, liha- ja yhdistelmäsikalat. Emakkosikaloissa on erilliset osastot porsimista ja vieroitusta varten. Yhdistelmäsikalassa porsaat syntyvät ja kasvavat teuraskypsiksi samalla tilalla, kun taas erikoistuneessa tuotannossa porsaat syntyvät porsastuotantotilalla, jossa ne kasvavat noin 25–30 kg:n painoisiksi 9–10 viikossa. Tämän jälkeen ne siirretään lihasikatilalle, missä ne elävät 3–4 kuukautta.

Emakko yksittäishäkissä
Emakko yksittäishäkissä

Siat elävät joko ryhmissä pihatoissa ja karsinoissa. Porsimisaikana liikkumista saatetaan rajoittaa pitämällä sikoja yksittäishäkeissä, jolla porsaita suojataan talloutumiselta ja hoitotyöt ovat helpompia tehdä. Karjut asuvat omissa karsinoissaan, mutta niillä on mahdollisuus havaita muita sikoja hajujen, äänten ja näköyhteyden kautta.

Porsaiden karsinassa virikkeenä on puukeppejä
Porsaiden karsinassa virikkeenä on puukeppejä

Sioilla tulee aina olla saatavilla riittävästi materiaalia tonkimiseen ja tutkimiseen, sekä pesänrakennusta varten emakoille. Riittävällä virikkeellä sikojen stressin määrä vähenee. Kun sioilla on riittävästi virikkeitä, niiden stressin määrä on pienempi ja hyvinvointi parempaa.  Kuivikkeena ja virikkeenä voidaan hyödyntää esimerkiksi turvetta, olkea, kutterilastua tai paperia. Lisäksi siat tarvitsevat riittävästi tilaa sosiaaliseen käyttäytymiseen, etteivät ne stressaannu ja aratkin siat pääsevät liikkumaan.

Vapaaporsitus on yleistynyt Suomessa, eli emakko saa hoitaa porsaat luonnollisella tavalla. Vapaaporsituksessa emakko on vapaana ennen porsimista, sen aikana ja koko imetysajan. Karsinan on oltava riittävän iso ja olosuhteiden hyvät, että emakko jaksaa imettää ja porsaat pääsevät turvaan nukkumaan. Suomessa vapaaporsitus on paljon yleisempää kuin muissa maissa.

Sika porsii 10–15 porsasta pahnueeseen porsastuotantotilalla tai yhdistelmäsikalassa. Sialla tiineys kestää noin 114–116 vuorokautta. Porsas merkitään yleensä heti synnyttyään sekä karjuporsaat kastroidaan alle viikon iässä. Kastrointi estää niin kutsutun karjun maun muodostumisen lihaan. Toimenpiteen ehtona on, että sikojen kivunlievitys varmistetaan ennen toimenpidettä sekä sen jälkeen, jotta eläimen hyvinvointi voidaan turvata.

Emakko imettää porsaitaan
Emakko imettää porsaitaan.
Porsailla on pesä, jossa niiden on turvallista makoilla yhdessä.
Porsailla on pesä, jossa niiden on turvallista makoilla yhdessä.

Emakko hoitaa ja imettää porsaitaan noin neljä viikkoa, jonka aikana niille tarjotaan myös rehua, vaikka maito onkin niiden tärkein ravinto. Porsailla on lämpölamppu ja lattialämmitys karsinoissa, koska ne tarvitsevat alussa paljon lämpöä. Porsaiden vieroituksen jälkeen ne siirretään välikasvatusosastolle, jossa ne kasvavat 5–6 viikkoa. Lopuksi ne siirtyvät yhdistelmäsikalan lihasikaosastolle tai lihasikaloihin.

Tiedätkö tämän saparoista?

Suomessa sian saparoita ei typistetä, koska se aiheuttaa sioille kipua myös myöhemmin elämässä. Typistäminen lisää tulehdusriskiä ja siten tarvetta antibioottihoidolle. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa sioilla on saparot. Sian saparoiden avulla voidaan seurata sikojen hyvinvointia, koska stressaantunut sika syö kaverinsa häntää. Hännän syönti on Suomessa vähäistä, koska sikojen olosuhteisiin ja hyvinvointiin panostetaan ja olosuhteiuta valvotaan eläinlääkärin toimesta. Suomessa sioilla ei ole havaittu salmonellaa tai PRRS-tautia, jotka ovat muissa maissa yleisiä. Kansallisen vastustusohjelman avulla salmonellasta on tullut harvinainen ja se saadaan hävitettyä heti.

Antibioottien käyttö

Suomalaisessa sianlihantuotannossa käytetään todella vähän antibiootteja, mutta tarvittaessa eläinlääkäri voi määrätä antibiootteja yksilökäyttöön. Muualla maailmassa antibiootteja käytetään huomattavasti enemmän, jolloin myös antibioottiresistenssit bakteerit ja lääkejäämät tuotteissa ovat vakavia ongelmia. Suomessa näitä ongelmia ei ole ja antibiootin teho on edelleen vahva.

Suomessa tuotetaan myös sianlihaa, joka on täysin antibioottivapaata, koko tuotantoketjun läpi.

Suomessa tuotetaan yli 95 % sianlihasta Sikavaan kuuluvilla tiloilla. Ne kuuluvat terveysluokitusrekisteriin. Kansainvälisesti ISO-sertifiointi kertoo tilojen eläinten hyvinvoinnista, elintarviketurvallisuudesta sekä ennakoivasti edistetystä eläinten terveydestä.

Tuotantomääriä

Suomessa on noin 700 sikatilaa ja sikoja vuonna 2023 oli noin 982 000 yksilöä.

Sianlihaa tuotettiin vuonna 2023 Suomessa 159 miljoonaa kiloa.

Testaa tietosi sioista

Tunnetko termit?

Tervetuloa kyselyyn: Tunnetko termit: Siat

Jaa tämä sivu: