Nurmet ovat pohjoisen ilmastomme viljelyvarmimpia ja tuottavimpia kasveja.
Nurmituotanto kattaa laajan kirjon suojavyöhykkeistä ja luonnonlaitumista aina eläimille korjattavaan säilörehuntuotantoon asti. Nurmisadossa on enemmän energiaa ja valkuaista kuin viljakasveissa. Märehtijöiden kautta nurmirehu muuttuu arvokkaaksi proteiiniksi ihmisille. Nurmea voidaan viljellä myös alueilla, joilla muita kasveja ei voida viljellä.
Nurmen perustaminen on viljelyn kannalta tärkeä vaihe. Perustaminen vaikuttaa siihen, miten hyvin nurmi kasvaa tulevina vuosina ja kuinka monta kertaa siitä saadaan satoa.
Perustettaessa on tärkeää huolehtia pellon kunnostuksesta, lannoituksesta ja kalkituksesta, jotka tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Ojituksen ja pinnanmuotojen tarkastaminen kuuluvat myös pellon peruskunnon tarkastamiseen.
Nurmi perustetaan keväällä suojaviljan alle. Se kylvetään joko viljan kylvölannoituksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen. Suojaviljan tulisi olla aikainen ja vahvakortinen, jotta se suojaa nurmea myös talvehtimisen aikana. Nurmiseos valitaan eläinryhmän tarpeiden mukaan.
Kylvön jälkeen perustusvaiheessa nurmea lannoitetaan joko lietelannalla tai kemiallisesti. Satovuosina lannoitus perustuu ravinnelaskelmiin. Nurmea voidaan hyödyntää viherlannoituksena tai säilörehuna. Viherlannoituksessa nurmi murskataan peltoon, jolloin se parantaa maan rakennetta sekä lisää eloperäistä ainetta. Säilörehuna nurmesta saadaan 1–3 satoa kesässä.
Säilörehun korjuu riippuu muun muassa D-arvosta ja timotein tähkään tulemisen ajankohdasta. D-arvo kuvaa nurmen sulavuutta; liian korkea tai matala arvo heikentää naudan kykyä syödä riittävästi. Säilörehua voidaan varastoida aumaan, siiloon tai paaleihin.
Kuivaa heinää saadaan, kun korren ja tähkän kehitys on riittävää. Vahva korsi on tärkeä, jotta heinä kestää paalaamisen. Heinät on kuivattava pellolla huolellisesti ennen paalaamista. Kuivaa heinää syötetään märehtijöille sekä yksimahaisille eläimille, kuten hevonen, sika ja erilaiset pieneläimet.
Nurmiviljelyn ympäristöhyötyjä
Nurmella on paljon positiivisia ympäristöhyötyjä. Nurmea käytetään laidunnukseen, joka edistää luonnon monimuotoisuutta sekä ylläpitää esteettistä maisemaa. Nurmi vähentää myös eroosiota eli maaperän kulumista tehokkaasti sekä parantaa maan rakennetta.
Nurmet ovat tehokkaita sitomaan hiiltä maaperään. Nurmi pystyy hyödyntämään tehokkaasti koko kasvukauden säteilyn yhteyttämiseen. Kasvukaudella myös juuristo kasvaa laajaksi. Vaikka juuristo kasvaa suureksi, se on viljoihin verrattuna helposti hajoava. Juurten hiili kestää hajotusta hyvin ja sen pysyvyys maassa on parempi, kuin korsien ja lehtien. Nurmen viljelyssä maata muokataan vähemmän kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. Lisäksi runsas juuristo pitää maaperää hyvässä kunnossa ja suojaa sitä eroosiolta.
Nurmet vähentävät eroosiota ja parantavat maan rakennetta, tehostavat ravinteiden ottoa ja edistävät typensidontaa, sekä vähentävät N2O-päästöjä. Lisäksi kasvisuojeluaineiden käyttö on nurmiviljelyssä vähäistä.
Testaa tietosi nurmesta
Tunnetko termit?
Lähteet ja lisätietoa
- https://www.mtk.fi/-/nurmi-on-tarkein-viljelykasvi
- https://www.farmit.net/kasvinviljely/nurmituotanto/nurmen-perustaminen
- Juho Matinolli, viljelijä
- https://www.mtk.fi/-/nurmi-on-tarkein-viljelykasvi
- https://www.maitojame.fi/artikkelit/nurmien-hiilensidonta—totta-vai-toivetta/
- https://www.mtk.fi/-/nurmi-on-tarkein-viljelykasvi
