Lammas- ja vuohitalous

Lammas on monipuolinen eläin

Lammas on märehtijä, jonka pääasiallinen ravinto on nurmirehu, joko laitumelta tai säilöttynä.

Tiedätkö tämän märehtijöistä?

Nauta, lammas ja vuohi sekä muun muassa hirvieläimet ja kirahvi ovat märehtijöitä. Märehtijät purevat rehun useaan kertaan, jolloin tapahtuu itse märehtiminen. Märehtijöillä on neljä mahaa, joista isoin on pötsi. Lisäksi on myös verkkomaha, satakerta ja juoksutusmaha. Ensimmäisellä kerralla rehua ei pureskella kovin hyvin. Märehtijät oksentavat rehun takaisin suuhun, jolloin siihen sekoittuu myös sylkeä. Ruokatorven kautta rehu kulkeutuu pötsiin, jossa rehu alkaa sulamaan. Pötsistä osittain sulanut rehu siirtyy verkkomahaan, josta se oksennetaan takaisin suuhun. Kun rehu on riittävän sulanutta ja hyödynnettyä, se kulkeutuu suolistoon, jossa se vielä jatkaa sulamista ja imeytyy elimistöön.

Suomessa lampaat ovat todella monipuolisia ja erinomaisia luonnonhoitajia. Kesällä lampaat laiduntavat, jolloin ne hoitavat ja lisäävät luonnonmonimuotoisuutta. Lampaita käytetään myös Green Care –toimintaan, jossa lampaat pääsevät hoitamaan myös ihmisten hyvinvointia toimimalla terapialampaana. Lampaiden käyttö virkistystoimintaan ja matkailuun on yleistä, joten lampaita löytyy useilta kotieläinpihoilta.

Laidunnus auttaa luontoa usealla tavalla ja siitä hyötyvät kasvien lisäksi myös hyönteiset ja linnut. Laidunnuksella myös mahdollistetaan ja ylläpidetään perinnebiotooppeja ja –maisemia. Lampaat vastaavat suurelta osin perinnebiotooppien eli uhanalaisten elinympäristöjean hoidosta. Maisemaa hoitaessa lampaat torjuvat pusikoitumista ja vieraslajien lisääntymistä. Laiduntamalla korvataan koneellinen korjuu- ja niittotyö esimerkiksi kivikoissa ja rinteissä. Lampaat hoitavat Suomessa useita kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita.

Lampaista saadaan lihan lisäksi myös villaa, turkiksia, taljoja ja maitoa. Lampaan villa on ekologinen ja uusiutuva luonnon kuitu, josta voi tehdä monia erilaisia tuotteita. Lampaan maidosta valmistetaan esimerkiksi juustoja ja jäätelöä. Tiloja on paljon erilaisia ja erikokoisia, mikä mahdollistaa jokaiselle mieluisan tavan hyödyntää ja kasvattaa lampaita. Osa tiloista jalostaa lampaista saatavan tuotteen tilalla hyvinkin pitkälle ja osa tiloista ei jalosta tuotteita ollenkaan. Suomessa yli puolet tiloista harjoittavat suoramyyntiä tilalta.

Karitsat teurastetaan yleensä 7–8 kuukauden iässä, kun ne painavat 45–50 kiloa. Suomenlammaskaritsoilla päiväkasvu on noin 225 grammaa.

Lampaita käytetään myös aurinkopuistojen ympäristönhoitajina, kun ne syövät heinät aurinkopaneelien ympäriltä. Lampaat saavat paneeleista auringon- ja sateen suojan. Lampaiden käyttö aurinkopuistoissa vähentää ihmisten tekemää työtä, koska aluetta ei tarvitse niittää. Alueen monimuotoisuus lisääntyy, kun mm. aurinkopuistojen erilaisten hyönteisten määrä kasvaa.

Olosuhteet

Lampaita pidetään talven lampoloissa ja kesät laitumella. Usein lampolana toimii kylmä ja eristämätön rakennus, jossa on kestokuivikepohja. Kestokuivikepohja tuottaa jonkin verran lämpöä rakennukseen. Lampoloita on myös lämpimiä ja eristettyjä, joissa tuuletuksen tärkeys korostuu kosteuden takia. Lampoloita on paljon erilaisia, joten ratkaisujakin on monia.

Lampaiden hyvinvointia ylläpidetään keritsemällä. Tämä tehdään yleensä keväällä ja syksyllä. Lisäksi sorkkien kunnosta huolehditaan ja ne tarvittaessa leikataan. Lampaiden utareiden, hampaiden ja lihavuuskunnon tarkistaminen ovat myös yleisiä hoitotoimenpiteitä.

Ruokinta on lampaille tärkeää ja eniten energiaa kuluu tiineyden loppuaikana sekä imetysvaiheessa. Kylmissä lampoloissa lampaille huolehditaan sula vesi esimerkiksi lämmitetyillä vesikupeilla.

Lisääntyminen

Lampaan normaalissa vuosikierrossa luontaisinta on, että uuhi karitsoi kerran vuodessa keväällä. Tällöin astutus tapahtuu syksyllä. Suomenlammas voidaan astuttaa jo 7–8 kuukauden iässä ja noin 50 kilon painoisena sen hyvän hedelmällisyyden vuoksi. Suomenlammas voidaan astuttaa myös keväällä, jolloin se karitsoisi syksyllä. Lampaan tiineys kestää noin viisi kuukautta.

Uuhet karitsoivat itsenäisesti. Karitsointia kuitenkin seurataan, jolloin päästään auttamaan tarpeen vaatiessa. Uuhet hoitavat ja imettävät jälkeläisensä itse, vaikka joskus karitsalle voidaan antaa maidonvastiketta lisäksi.

Alkuperäiset lammasrodut

Suomenlammas on yleensä valkoinen, mutta voi olla myös musta, ruskea ja harmaa.

Kainuunharmas on väriltään yleensä musta, joka harmaantuu parissa vuodessa.

Ahvenanmaanlammas eli saaristolammas on lajeista uhanalaisin.

Suomessa on myös liharotuisia lammasrotuja, joista yleisimmät rodut ovat texel, oxford down, sufflok ja dorset.

Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin lampaan lihaa 1,1 miljoonaa kiloa, josta karitsan lihaa oli noin 0,8 miljoonaa kiloa.

Suomessa on noin 600 lammastilaa, eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Tiloilla on yhteensä n. 122 000 lammasta, keskimäärin tilalla on 70 uuhta. Noin kolmannes lammastiloista on luomutuotannossa.

Vuohitalous

Vuohenmaitoa tuotetaan pääasiassa sopimustuotantona meijereille. Joillakin tiloilla maidosta valmistetaan myös omia tuotteita, kuten vuohenjuustoja, jogurttia, makeisia ja kosmetiikkaa sekä monia muita valmisteita. Urosvuohista eli pukeista ja naarasvuohista eli kutuista saadaan lihaa. Pukkien teuraskasvatus on yleisempää.

Suoramyyntinä myös vuohennahat ja -taljat ovat yleisiä tuotteita. Joidenkin vuohien karvasta voidaan tehdä lankaa.

Kuttu tuottaa 1,5–3 litraa maitoa päivässä ja se lypsetään lypsyasemalla. Vuodessa lypsetään 550–900 litraa maitoa. Kilit eli vuohen jälkeläiset tarvitsevat maitoa kahden kuukauden ikäiseksi asti. Osa kasvattajista antaa kilien olla kuttujen kanssa vieroitukseen saakka eli kahden kuukauden ikään, kun osa taas vieroittaa kilin maitojuotolle muutaman päivän kuluttua.

Vuohille tehdään myös sorkkahoito vähintään kaksi kertaa vuodessa. Erilaisia sorkkasairauksia voi koitua, jos sorkat jätetään hoitamatta.

Suomessa yleisin vuohirotu on suomenvuohi, jonka lisäksi on myös jonkin verran boer-, saanen-, alpine-, kameruninvuohia sekä kääpiö- ja mohairvuohia.

Tuotantomääriä:

Suomessa on noin 10–15 vuohitilaa, joissa kuttujen määrä vaihtelee 40–1000 välillä. Yhteensä Suomessa on noin 6300 vuohta.

Lähteet ja lisätietoa

Opi maasta ja metsästä

Lammas on monipuolinen eläin

Tiedätkö tämän märehtijöistä?

Olosuhteet

Lisääntyminen

Alkuperäiset lammasrodut

Vuohitalous

Tuotantomääriä:

Testaa tietosi lampaista ja vuohista

Kotieläintuotanto

Kasvinviljely

Metsätalous

Löydä alasi