Mansikkaa on viljelty 1800-luvulta lähtien. Puutarhamansikka syntyi, kun risteytettiin pohjois- ja eteläamerikkalaisia villejä mansikkalajeja. Lajeja viljeltiin rinnakkain Euroopassa. Nykyään mansikka on yksi maailman viljellyimmistä kasveista.
Vuonna 2024 mansikkaa viljeltiin noin 1500 hehtaarilla.
Suomessa mansikan viljelyä voidaan harjoittaa koko Suomessa. Suosituimpia mansikkalajikkeita ovat Polka, Bounty ja Honeoye.
Mansikan viljely onnistuu parhaiten lämpimällä ja aurinkoisella kasvupaikalla. Loiva rinne ja hikevä multamaa on ihanteellisin paikka, sillä mansikan kasvualustan olisi hyvä kuivua sateen jälkeen nopeasti. Liika kosteus voi helposti aiheuttaa kasvitauteja, kuten harmaahometta.
Myös mansikan viljelyssä viljelykierto on tärkeää. Mansikkaa ei kannata valita lohkolle, jossa on juuri viljelty perunaa. Ennen mansikan istutusta täytyy monivuotiset rikkakasvit kitkeä pois huolellisesti.
Mansikkamaan kasvualusta muokataan pitkiksi istutuspenkeiksi, joihin taimet istutetaan. Tarpeen mukaan kasvualustaa voidaan parantaa kompostilla tai puutarhamullalla. Kohopenkit peitetään, jotta rikkaruohojen kasvu minimoitaisiin ja mansikat pysyisivät puhtaina. Tämä tapahtuu usein katekankaalla, mutta peittämiseen voidaan käyttää myös olki- ja kuorikatetta. Kun taimet istutetaan, ne kastellaan huolellisesti. Istutukseen kannattaa valita tarkastettuja tervetaimia, joissa ei ole ilmennyt kasvitauteja tai tuholaisia. Istutuksen yhteydessä mahdolliset rikkakasvit poistetaan, sillä mansikka ei siedä kilpailua.
Mansikan hoitotoimenpiteet alkavat heti keväällä lumen sulettua. Mansikkamaalta puhdistetaan kuolleet ja kuivuneet kasvinosat, jotta mahdolliset tuholaiset saadaan poistettua. Keväisin mansikka lannoitetaan vähätyppisellä lannoitteella. Liika typpi kasvattaa lehtiä, jolloin marjasadon kasvu heikentyy. Mansikoita kastellaan alkukesästä sekä kukinnan aikaan. Myös pitkinä poutajaksoina mansikoita kastellaan säännöllisesti. Jos mansikan kukkiessa on hallavaara, täytyy kasvusto peittää yön ajaksi hallaharsolla. Päivän ajaksi harso poistetaan, jotta hyönteiset pääsevät pölyttämään.
Mansikat alkavat kypsyä heinäkuussa. Kasvustot on hyvä suojata linnuilta verkoilla tai pelättimillä. Mansikkasatoa kerätään vähintään kahden päivän välein, sillä mansikat kypsyvät nopeasti. Sadonkorjuun jälkeen mansikoiden rönsyt leikataan pois ja mansikkamaa kastellaan. Kastelu edesauttaa seuraavan kesän kukka-aiheiden kasvua. Syyslannoitus suoritetaan typettömällä lannoitteella.
Mansikan tuholaisia on useita. Mansikkapunkki vioittaa nuoria lehtiä, joiden väri muuttuu ruskehtavaksi, lehtiruodit lyhenevät ja ovat tavallista karvaisempia. Hillanälvikäs syö mansikan lehtiin koloja ja ikkunakuvioita. Myös kukat ja raakileet ovat vaarassa. Peltolude vioittaa mansikoita tehden niistä näppipäisiä ja muutoin epämuodostuneita. Mansikkajauhiainen ei ole kovin haitallinen, mutta se erittää mesikastetta mansikan lehdille (nokimainen pöly lehdillä) ja voi siten lisätä nokihärmäsienen esiintymistä. Sylkikaskas erittää vaaleaa vaahtoa, jossa sen toukat elävät. Toukat taas imevät ravinnokseen kasvinesteitä ja tällöin mansikan lehdet käpertyvät.
Mansikan tauteja ovat mm. harmaahome ja mansikkahärmä. Harmaahome on sienitauti, joka näkyy aluksi ruskeina laikkuina raakileissa. Pian marjan pinnalle kasvaa harmaan nukkamainen pinta ja lopulta marja tuhoutuu kokonaan. Harmaahometta voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että kasvusto ei ole pitkään liian kostea. Mansikkahärmä taas leviää kuivassa ja lämpimässä. Kosteutta se tarvitsee vain itämiseen. Härmä aiheuttaa lehtien reunoille käpristymisen ja alapinnan punertumisen. Saastuneet raakileet jäävät pieniksi ja kypsästä marjasta härmä tekee harmaan ja pahanmakuisen.
Testaa tietosi mansikasta
Tunnetko termit?
Lähteet ja lisätietoa
- https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2023
- https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
- https://petla.fi/viljelyohjeet/istutus/
- Konsta Pirkola/Agrikeko Oy
- Reseptikuva: Kati Laszka
- https://siemenperuna.fi/sertifioitu-siemenperuna/