Metsät

Metsälle on useita erilaisia määrittelyjä. Metsissä kasvaa paljon erilaisia lajeja nisäkkäistä sieniin. Metsiä käytetään monipuolisesti sekä ne tarjoavat elinympäristön myös useille uhanalaisille lajeille.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja ne kasvavat sitä enemmän mitä niitä käytetään. Suomessa metsän käyttö on kestävää ja vastuullista.

Suomen maapinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria. Metsien puulajeista yleisin on mänty, jota on metsän kokonaispinta-alasta noin 65 prosenttia.

Suurin osa Suomen metsistä on havumetsävyöhykettä kylmän ja kostean ilmaston takia. Lounaisella rannikolla on myös tammivyöhykettä.

Suomessa esiintyy noin 30 puulajia, joista suurin osa on lehtipuita. Havupuulajeja on neljä, ja nämä ovat mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi, joka kasvaa vain Ahvenanmaalla.

Suomen yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, rauduskoivu ja hieskoivu, jotka esiintyvät lähes koko Suomessa.

Mänty on Suomen yleisin puulaji. Se on levinnyt lähes koko Suomeen, lukuun ottamatta korkeimpia tuntureita. Männyn tieteellinen nimi on Pinus sylvestris.

Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji, jota on noin 25 % metsäpinta-alasta. Kuusi kasvaa lähes koko maassa, paitsi pohjoisessa Lapissa. Kuusen tieteellinen nimi on Picea abies.

Koivulajit ovat yleisiä koko Suomessa. Rauduskoivu (Betula pendula) ja hieskoivu (Betula pubescens) ovat laajalle levinneitä. Koivuerikoisuus on visakoivu (Betula pendula var. carelica).

Koivujen lisäksi yleisiä lehtipuulajeja ovat haapa, harmaaleppä, raita, tuomi ja pihlaja.

Suomessa metsistä 60 % ovat yksityisessä omistuksessa. Loput metsistä kuuluvat yrityksille, valtiolle, seurakunnille, säätiöille ja kunnille.

Metsät työllistävät paljon erilaisia ammattilaisia, kuten metsäasiantuntijoita, metsänhoitajia sekä korjuu- ja kuljetusasiantuntijoita.

Kuusi on taloudellisesti tärkeimpiä puulajejamme. Komeimmaksi se kasvaa tuoreilla ja ravinteikkailla mailla.

Metsien kasvupaikkatyypit

Kasvupaikalla puuntuottoon vaikuttavat maaperän ravinne-, vesi- ja lämpöolot sekä ilmavuus. Myös maaperän ominaisuudet, etenkin viljavuus vaikuttaa esimerkiksi puulajin valintaa kasvupaikalle.

Kasvupaikkojen luokituksessa käytetään pintakasvillisuuteen perustuvaa metsä- ja suotyyppiluokitusta, joka kuvaa maaperän puuntuotoskyvystä. Tämä luokitus on tehokas tapa arvioida kasvupaikan puuntuotoskykyä.

Opi maasta ja metsästä

Metsien kasvupaikkatyypit

Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit

Testaa tietosi metsästä

Kotieläintuotanto

Kasvinviljely

Metsätalous

Löydä alasi