Kesäinen hakkuu

Metsät

Metsälle on useita erilaisia määrittelyjä. Metsissä kasvaa paljon erilaisia lajeja nisäkkäistä sieniin. Metsiä käytetään monipuolisesti sekä ne tarjoavat elinympäristön myös useille uhanalaisille lajeille.

Suomessa metsistä 60 % ovat yksityisessä omistuksessa. Loput metsistä kuuluvat yrityksille, valtiolle, seurakunnille, säätiöille ja kunnille. Metsät työllistävät paljon erilaisia ammattilaisia, kuten metsäasiantuntijoita, metsänhoitajia sekä korjuu- ja kuljetusasiantuntijoita.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja ne kasvavat sitä enemmän mitä niitä käytetään. Suomessa metsän käyttö on kestävää ja vastuullista.

Suomen maapinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria. Metsien puulajeista yleisin on mänty, jota on metsän kokonaispinta-alasta noin 65 prosenttia.

Suurin osa Suomen metsistä on havumetsävyöhykettä kylmän ja kostean ilmaston takia. Lounaisella rannikolla on myös tammivyöhykettä.

Suomessa esiintyy noin 30 puulajia, joista suurin osa on lehtipuita. Havupuulajeja on neljä, ja nämä ovat mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi, joka kasvaa vain Ahvenanmaalla.

Suomen yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, rauduskoivu ja hieskoivu, jotka esiintyvät lähes koko maassa.

Mänty

Mänty on Suomen yleisin puulaji. Se on levinnyt lähes koko Suomeen, lukuun ottamatta korkeimpia tuntureita. Männyn tieteellinen nimi on Pinus sylvestris.

Mänty viihtyy kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, mutta se ei ole kovin tarkka kasvupaikan maaperän suhteen. Tärkeämpää männylle on riittävä valon saanti. Mänty voi kasvaa 40 metrin korkuiseksi ja satojen vuosien ikäiseksi.

Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf
Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf

Kuusi

Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji, jota on noin 25 % metsäpinta-alasta. Se kasvaa lähes koko maassa, paitsi pohjoisessa Lapissa. Kuusen tieteellinen nimi on Picea abies.

Kuusi on leveä ja kartioimainen ja voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Kuusi viihtyy varjoisissa ja runsasravinteisissa paikoissa.

Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf
Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf

Koivu

Raudus-, hies- ja vaivaiskoivut ovat yleisimmät koivulajit ja ne kasvavat koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Rauduskoivua pidetään Suomen kansallispuuna. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaiset, hieskoivulla lehdet ovat pyöreämmät ja vaivaiskoivulla on pienet ja pyöreät lehdet. Koivu viihtyy kuivilla tai kosteilla metsämailla lajikkeesta riippuen.

Koivulajit ovat yleisiä koko Suomessa. Rauduskoivu (Betula pendula) ja hieskoivu (Betula pubescens) ovat laajalle levinneitä. Koivuerikoisuus on visakoivu (Betula pendula var. carelica).

Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf
Lähde: Puulajit, Suomen metsäyhdistys ry Lusto-Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus 1996. Piirros Marja Koistinen. https://smy.fi/wp-content/uploads/2014/09/Puulajit-vihko_2023.pdf

Koivujen lisäksi yleisiä lehtipuulajeja ovat haapa, harmaaleppä, raita, tuomi ja pihlaja.

Metsien kasvupaikkatyypit

Kasvupaikalla puuntuottoon vaikuttavat maaperän ravinne-, vesi- ja lämpöolot sekä ilmavuus. Myös maaperän ominaisuudet, etenkin viljavuus vaikuttaa esimerkiksi puulajin valintaa kasvupaikalle.

Kasvupaikkojen luokituksessa käytetään pintakasvillisuuteen perustuvaa metsä- ja suotyyppiluokitusta, joka kuvaa maaperän puuntuotoskyvystä. Tämä luokitus on tehokas tapa arvioida kasvupaikan puuntuotoskykyä.

Kuvateksti: Kuusi on taloudellisesti tärkeimpiä puulajejamme. Komeimmaksi se kasvaa tuoreilla ja ravinteikkailla mailla.
Kuvateksti: Kuusi on taloudellisesti tärkeimpiä puulajejamme. Komeimmaksi se kasvaa tuoreilla ja ravinteikkailla mailla.

Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit

Testaa tietosi metsästä

Tunnetko termit?

Tervetuloa kyselyyn: Tunnetko termit: Metsät

Jaa tämä sivu: