Kasvinviljely

Sipuli

Sipuleita on monenlaisia, mutta yleisimmät kaupallisesti viljeltävät sipulit ovat tavallinen keltasipuli eli ruokasipuli ja punasipuli, jotka ovat kepasipuleita eli ne istutetaan pienistä sipuleista. Istutussipuleita kutsutaan istukkaiksi. Muita sipuleita ovat muun muassa ruohosipuli, valkosipuli ja purjosipuli, jotka kylvetään siemenestä.

Vuonna 2024 ruokasipulia viljeltiin 1200 hehtaarin alalla. Valkosipulia viljeltiin 58 hehtaaria.

Sipuli menestyy parhaiten hyvärakenteisessa, runsasmultaisessa ja hyvin vettä läpäisevässä kivennäismaassa. Turvemaa on huono valinta sipulin kasvatukseen. Paras viljeltävä lohko on aurinkoinen, tuulinen ja hieman kalteva. Kuivatuksen tulisi olla kunnossa, sillä sipulit eivät menesty liian kosteassa maassa.

Samalla lohkolla sipulia tulee viljellä vain joka neljäs vuosi, jotta kasvitaudeilta vältyttäisiin. Välivuosina viljelyyn sopivat esimerkiksi vilja, peruna ja muut vihannekset.

Sipuli voidaan istuttaa joko istukkaasta, joka on pieni sipuli tai siemenestä, joka on hieman haastavampaa ja vaatii enemmän aikaa ennen sadon saamista. Istukkaat istutetaan keväällä, kun maa on sulanut ja kuivunut, yleensä huhti-toukokuun aikana. Sipulit lähtevät parhaiten kasvuun 15–18 asteen lämpötilassa.

Sipuleiden pahin tuholainen on sipulikärpänen, jonka valkoiset toukat syövät sipulin juuria ja alaosaa. Tuulinen ja avoin viljelypaikka ehkäisee sipulikärpäsen esiintymistä. Sipulimätä tuhoaa myös juuria ja sen myötä sipuli kellastuu. Varastossa sipuli kuivuu sipulimädän aiheuttamien tuhojen vuoksi. Hyvä viljelykierto vähentää sipulimädän riskiä.

Sipuleiden sadonkorjuu ajoittuu elo-syyskuulle, kun sipulin varret kellastuvat ja lakastuvat. Sipulit nostetaan kuivalla säällä ja ne kuivatetaan ennen varastointia. Säilytyspaikan tulee olla viileä ja kuiva sekä ilmava, jotta sipulit eivät homehdu.