Vadelma on hyvin yleinen puutarhan marjakasvi Suomessa. Vadelmaa esiintyy myös luonnonvaraisena koko maassa. Vadelman muita nimityksiä ovat vattu, vaapukka ja vaarain. Vadelmaa on alettu viljelemään jo 1500-luvulta lähtien, jolloin luonnosta siirrettiin pensaita viljelyyn. Nykyään viljelty vadelma on jalostettua puutarhavadelmaa.
Suomessa vadelmaa viljeltiin vuonna 2024 noin 300 hehtaarin alalla. Viljely satokautta pidentävissä kasvutunneleissa on lisääntymässä.
Luonnossa vadelmaa kasvaa runsaasti avoimilla paikoilla, kuten metsien hakkuualueilla, kallioiden rinteillä ja teiden varsilla.
Vadelman versot ovat kaksivuotisia. Ensimmäisenä kesänä versot kasvavat jopa kahden metrin korkeuteen. Toisena kesänä versot haaroittuvat ja kukkivat, jolloin saadaan myös marjoja. Samaan aikaan vadelma kasvattaa uusia versoja seuraavan kesän kukintaa varten.
Vadelma kukkii kesä-heinäkuussa, jolloin kypsiä marjoja pääsee keräämään heinä-elokuussa.
Vadelman viljelymaan tulisi olla kuohkea, ravinteikas ja läpäistä hyvin vettä. Vadelma kärsii liian märästä maasta ja juuret mätänevät helposti. Liian kuivakaan maa ei saa olla, sillä versojen kasvu hidastuu merkittävästi. Vadelman kasvupaikaksi sopii parhaiten lämmin ja tuulensuojainen paikka. Voimakas tuuli voi katkoa vadelman pitkät ja hauraat versot. Aurinkoinen paikka edesauttaa marjojen kypsymistä ja seuraavien kukka-aiheiden kehittymistä.
Vadelmaviljelmiin käytetään terveitä ja tarkastettuja käyttötaimia eli tervetaimia, koska vadelma on altis erilaisille virustaudeille. Ennen taimien istutusta rikkakasvien hävittäminen on tärkeää. Jos maata on viljelty ennen vadelman istutusta ja rikkakasvien torjunta hoidettu säännöllisesti, voidaan vadelma istuttaa siihen suoraan. Jos maa on ollut viljelemättä, täytyy rikkakasvit hävittää ennen istutusta, sillä vadelman taimet ovat heikkoja kilpailemaan kasvutilasta rikkakasvien kanssa.
Vadelma istutetaan hieman koholla oleviin penkkeihin, joihin voidaan asettaa muovi- tai muovikuitukangas rikkakasvien kasvun estämiseksi. Kangas on samankaltainen kuin mansikan viljelyssä, eli kankaaseen tehdään ristiviilto, johon taimi istutetaan. Istutuksen yhteydessä kastelu on tärkeää, jotta taimi ei kuole kuivuuden takia.
Vadelmaa kastellaan säännöllisesti etenkin kuivina kesinä. Kastelu on tärkeää, kun kukat alkavat muodostua marjoiksi. Kastelu edesauttaa marjojen kasvamista suuriksi. Kastelussa on olennaista, että kastelu kohdistuu vadelmariviin. Jos kastellaan koko kasvia, voivat marjat altistua harmaahomeelle.

Vuosittainen lannoitus on tärkeää, koska marjasatoon kuluu paljon ravinteita. Moniravinteinen puutarhalannoite, puutuhka ja karjanlanta sopivat hyvin lannoitteiksi.
Sadonkorjuun jälkeen satoa tuottaneet versot alkavat kuivua ja kuoleentua. Kuivuneiden versojen ravinteet siirtyvät juurakkoon talven ajaksi. Myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä kuolleet versot voidaan poistaa. Jos vadelmapensas kasvaa paljon leveyttä, leikataan myös muita versoja, jotta pensas pysyisi noin 50 cm:n levyisenä.
Testaa tietosi vadelmasta
Tunnetko termit?

Time's up
Lähteet ja lisätietoa
- https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2023
- https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
- https://petla.fi/viljelyohjeet/istutus/
- Konsta Pirkola/Agrikeko Oy
- Reseptikuva: Kati Laszka
- https://siemenperuna.fi/sertifioitu-siemenperuna/