Valkuaiskasvit

Hernettä viljellään elintarvike- ja rehukäyttöön, sekä viherlannoitukseen. Lajikevalinta tehdään käyttötarkoituksen mukaan. Vuonna 2023 hernettä viljeltiin 43900 hehtaarilla.

Herne voidaan kylvää aikaisin keväällä, koska se ei ole hallalle herkkä. Kylvön jälkeen maa kannattaa myös jyrätä. Jyräämisellä varmistetaan herneen itäminen ja hajotetaan isoimmat multapaakut, lisäksi maan pinta saadaan tasaiseksi puinteja varten. Herne on arka liialle kosteudelle, joten peltojen tulee olla hyvin ojitetut.

Herneen parhaita ominaisuuksia on sen esikasvivaikutus. Viljelykierrossa herne valitaan usein viljojen välissä, jolloin se katkaisee viljakierron sekä jättää typpeä reilusti peltoon. Lisäksi herneen viljelyyn sopivat samat koneet kuin viljoihin.

Vuonna 2023 härkäpapua viljeltiin 9200 hehtaarilla.

Härkäpapua voidaan käyttää elintarvikkeena tai rehuna valkuaislähteenä. Elintarvikkeena siitä tehdään erilaisia proteiinivalmisteita. Myös esikasvivaikutus on hyvä.

Härkäpavun siementä voidaan käyttää elintarvikkeena tai rehuna.

Härkäpapu vaatii pitkän kasvuajan, joten se tulee kylvää aikaisin keväällä. Se kestää kuitenkin hyvin kylmyyttä. Härkäpavun iso siemen vaatii reilusti kosteutta, joten maan muokkaus ja kylvö tulee tehdä riittävän syvälle. Maa jyrätään kylvön jälkeen, että kivet saadaan painettua maahan. Härkäpapu kuivataan puinnin jälkeen, mutta ei yhtä kuivaksi kuin viljat.

Maissi vaatii pitkänkasvuajan ja lämpöä, jonka takia Suomessa sen viljely voi olla haastavaa. Ilmaston lämpenemisen myötä maissi on menestynyt paremmin myös Suomessa. Se on myös lyhyen päivän kasvi eli sen kasvu alkaa kunnolla vasta heinäkuun lopulla, kun yöt pimentyvät. Maissista saadaan hyvä sato, jos korjuu voidaan tehdä syyskuun lopulla tai lokakuussa. Maissin kasvu heikkenee, kun lämpötila laskee alle 10 asteen. Sadon korjuu tulisi tehdä nopeasti ensimmäisten pakkasten jälkeen. Suomessa maissi menestyy parhaiten etelässä, mutta nykyään sitä on myös pohjoisemmassa Suomessa.