Suomi on pohjoisin maa, jossa viljellään viljaa. Suomessa viljat kylvetään yleensä keväällä, mutta viljelyssä on myös syysviljoja, kuten syysvehnä ja syysruis, jotka kylvetään syksyllä. Viljaa viljellään elintarvikekäyttöön, sekä eläinten rehuksi. Vuonna 2023 rehukäyttöön meni noin 1543 miljoonaa kiloa, kun ruokakäyttöön viljaa meni 366 miljoonaa kiloa.
Ennen kylvöä pelto muokataan traktorilla ja muilla työkoneilla sopivaksi. Samalla kynnöllä saadaan edellisvuoden kasvijätteet sekoitettua maahan. Kylvön yhteydessä tai sen jälkeen pellolle levitetään lannoitteet eli maa kylvölannoitetaan karjanlannalla tai teollisella lannoitteella. Lannoitustapaan vaikuttaa onko viljely tavanomaista vai luomua. Lannoitus tehdään kasvin ravinnetarpeiden ja ympäristömääräykset huomioiden.
Tavanomaisessa viljelyssä viljan kasvaessa kesän aikana sitä hoidetaan torjumalla rikkakasveja, kasvitauteja ja tuhoeläimiä ruiskutuksilla. Luomuviljelyssä rikkakasveja voidaan torjua mekaanisesti. Mekaaniseen torjuntaan voidaan käyttää esimerkiksi traktorilla vedettävää haraa. Hyvällä viljelykierrolla ennalta ehkäistään rikkakasveja. Jos luonnollinen sade ei riitä, pelto voidaan tarvittaessa kastella. Suomessa peltojen kastelu ei ole kovin yleistä.
Syyskesällä vilja kypsyy, eli tuleentuu, mikä kertoo sadonkorjuun olevan ajankohtainen. Vilja korjataan leikkuupuimurilla, joka erottaa tähkät talteen ja jättää korret pellolle. Oljet voidaan kerätä eläinten ravinnoksi ja kuivikkeeksi tai silputa ja muokata maahan. Viljasta haluttu sato on jyvät, joiden koko ja kosteus on oikeanlainen.
Sadonkorjuu pyritään ajoittamaan kuivaan säähän, vaikka vilja kuivataankin pellolta keräämisen jälkeen. Vilja kuivataan 14 % kosteuteen. Kuivamisella estetään homeiden muodostumista. Karjatiloilla viljaa voidaan myös tuoresäilöä. Tuoresäilönnässä yleisin tapa on murskata vilja siiloon, jossa viljaan lisätään säilöntäaine. Tuoresäilöntä sopii kostealle tai epätasaisesti tuleentuneelle viljalle hyvin, koska tuoresäilöntä ei edellytä viljan kuivaamista.
Sadonkorjuun jälkeen pelto kynnetään valmisteltavaksi talvea varten.
Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Päämääränä hyvän sadon lisäksi on maaperän kasvukunnon parantaminen, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua. Tärkeää on osata yhdistää tilannetajuisesti eri viljelymenetelmiä, joilla saavutetaan haluttu hyöty.
Mitä viljasta saadaan?
Viljasta saadaan jauhoja, hiutaleita ja suurimoita.
Hiutaleita saadaan, kun jyvät litistetään ja höyrytetään.
Suurimoita tai jauhoja saadaan, kun erotellaan jyvä leseeksi ja ydinosaksi.
Viljoja syötetään myös eläimille, kuten hevosille, naudoille, jyrsijöille ja monille muille eri lajeille.
Viljat
Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa. Ohraa käytetään eläimien rehuna tilalla, sekä myös teollisuuden raaka-aineena. Vuonna 2023 ohraa viljeltiin 406 200 hehtaarilla.
Kaura sopii vaatimattomana kasvina viljeltäväksi kaikkialla Suomessa. Vuonna 2023 vuonna kauraa viljeltiin 323 200 hehtaarilla.
Kauranjalostus on kasvanut jatkuvasti, palvellen sekä kotimaan että vientimarkkinoita.
Kaura sisältää beetaglukaania eli vesiliukoista kuitua. Sen merkitys vientituotteena on kasvanut EU-jäsenyyden myötä. Suomessa on erityisosaamista gluteenittoman puhdaskauran viljelyssä.
Vehnä on leipäviljoista tärkein ja sen viljelymäärä on kasvanut viime vuosina. Kevät- ja syysvehnää viljeltiin vuonna 2023 yhteensä 244 700 hehtaarilla.
Suurin osa viljellystä vehnästä on kevätvehnää, koska syysvehnän talvehtimisessa voi olla haasteita. Viimevuosina syysvehnän haasteita on olleet syksyn märkyys ja talven kovat pakkaset. Syksyllä satanut vesi tekee jäätyessään jääkerroksen kasvin päälle, jolloin kasvi ei saa happea pakkasten tultua. Vehnää on alettu käyttämään enemmän myös rehuteollisuudessa.
Ruis on terveellinen ja kuitupitoinen viljakasvi. Ruis on suomalaisista viljoista pitkäkasvuisin, joten se lakoutuu herkästi. Ruista voidaan viljellä syys- tai kevätrukiina ja se pärjää hyvin myös talven kylmyydessä. Ruista viljeltiin vähiten. Vuonna 2023 viljelyalan koko oli 27 200 hehtaaria.
Testaa tietosi viljoista
Tunnetko termit?
Lähteet ja lisätietoa
- https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__32%20Viljatase/01_Viljatase.px/table/tableViewLayout2/
- https://maatilanpellervo.fi/2023/12/22/kuiviketilanne-vaatii-nopeita-toimia/
- https://www.lantmannenagro.fi/ajankohtaista/2024/tarpit-murskeviljan-tekoon/
- https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruuan-reitti/viljan-reitti/
- https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/kasvinsuojelu/
- https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/
- https://www.mtk.fi/-/viljat_ja_oljykasvit
- Juho Matinolli, viljelijä
- https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/ruis/
- https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2023
